SPEKTRE

Aikamatkailumafia 14.9.

Syksy alkoi hyvin. Erkan mainokset ja yleinen syystoimeliaisuus toivat mafiaan yhteensä 12 osallistujaa. Uusia mafia-aiheita keksittiin urakalla ja seuraavan mafian aiheeksi valittiin ainoa vanhoista aiheista jäljellejäänyt eli yhteiskuntajärjestelmät. Paitsi jos Liisa saa sovittua meille vierailijan, jolloin puhumme Eräästä Toisesta Aiheesta.

Alussa vaihdettiin teatterikuulumisia, muutama oli jo käynyt katsomassa Tukkateatterin Totuus-näytelmän ja se sai yleisesti varsin hyviä arvosteluja. Yhteisymmärrys tuntui olevan, että se oli erityisen hyvä amatöörinäytelmäksi, eivätkä ammattilaisetkaan välttämättä siitä olisi parempaa saaneet aikaan. Ammattilaiset puolestaan saivat kehuja Tampereen teatterisyksyn ohjelmistosta keskusteltaessa.

Pitäisiköhän Spektren käydä teatterissa?

Elokuvista eniten puhutti Shrek 2. Siitäkin oltiin tykätty, mutta kaikki eivät silti pitäneet sitä ykkösosan veroisena. Ohjelmistoon tulevista elokuvista kiinnostusta herätti Elokuva-arkiston Stalker, joka heidän sivujensa mukaan näyttäisi olevan ohjelmistossa 22.11. Tulevat DVD-julkaisut kiinnostivat myös. Kuninkaan paluun pidennettyä versiota odotettiin innokkasti ja Tähtien sodan retusoitua versiota huvittuneesti.

Elokuva- ja näytelmäkuulumistenvaihdon jälkeen puhuttiin käytännönasioista. Yhteistyökokous on edelleen 26.2.2005. ja ulkopaikkakuntalaiset ovat tilanneet tamperelaistapahtuman viikonlopuksi 23.-24.7.2005. Viikinsaaren retkiä jatkettaneen, koska viimekesäiseen oltiin tyytyväisiä, mutta koska lisäksi on toivottu chillcon-luonteista oleskelua, heitettiin ilmaan ajatus Viikinsaaren retken ravintolajatkoista tai siirtymisestä jonkinlaiseen majaluonteisempaan paikkaan. Majaluonteinen paikka vaatinee kuitenkin muiden hankaluuksien lisäksi osallistumismaksuja, joten päätettiin yhteistyökokouksessa kysellä mitä ihmiset oikein haluaisivat täällä tehdä.

Tyriltä (Tampereen Yliopiston Roolipelaajilta) oli tullut ehdotus yhteispikkujoulusta. Ehdotukselle nyökyteltiin, muun muassa koska potentiaalisista pikkujoulujuhlijoista suuri määrä on kaksoisjäseniä.

Mainostusta päätettiin harrastaa lauantaisessa Tamfanissa flyereitä jakamalla ja T-paitapiilomainostuksella sekä Teknillisen Yliopiston Fuksimessuilla ja Tavallisen Yliopiston Aatemarkkinoilla. Flyereista puheenollen: se ongelma ratkesi kun Kuikka toi mukanaan mallikappaleita, joille niillekin nyökyteltiin.

Viimein päästiin siirtymään illan pääaiheeseen eli aikamatkailuunkin. Siirtyminen onnistui sujuvasti, koska Liisa oli lupautunut alustamaan aiheesta aloittaen Wellsin Aikakoneesta ja liikkuen siitä lähtien ajassa eteenpäin.

Aikamatkustustarinoiden teemoja ovat olleet mahdollisuus muuttaa menneisyyttä, muutoksen oikeutus ja hinta, sekä aikamatkustusta liipaten vaihtoehtohistoriat. Ensimmäinen näistä teemoista keskittyy siis kysymykseen, onko menneisyyden muuttaminen ylipäänsä mahdollista. Ratkaisuina on käytetty yleensä jotain neljästä lähestymistavasta: a) menneisyyttä ei voi muuttaa; b1) menneisyyttä voi muuttaa, mutta aika yrittää silti hakeutua entiseen uomaansa; b2) menneisyyttä voi muutta, jolloin seurauksena on aivan uusi historia (perhosvaikutus); c) menneisyyttä voi muuttaa, ja muutoksen seurauksena aika haarautuu ja syntyy kaksi erilaista todellisuutta.

Muutoksen oikeutusta ja hintaa on käsitellyt esimerkiksi Brian Aldiss teoksessaan An Age, jossa aikamatkailusta tehtiin turismia ja eräs suosituimmista kohteista oli Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Kertomuksessa eräs aikamatkatoimiston työntekijä huomaa kauhukseen, että ne jotka siellä huutavat "Ristiinnaulitse!" ovatkin kaikki turisteja tulevaisuudesta. Toinen suosittu tapa käsitellä aihetta on "tuho tulevaisuudesta" -juoni, jossa aikamatkaajat aiheuttavat tahtomattaan katastrofin. C. L. Mooren Vintage Season kertoo kuinka aikamatkaajat tulivat menneisyyteen seuraamaan suuren, kuinka osan maailman väestöstä poispyyhkivä rutto syntyi - tajutakseen lopuksi, että toivat itse taudin menneisyyteen.

Ensimmäisenä ajan ja paikan yhteyttä käsitteli Gregory Benford Timescape-tarinallaan. Menneisyyteen lähetetty viesti piti lähettää paikkaan, jossa maapallo oli sillä hetkellä, kun viesti haluttiin kuultavan. Varsinaisten aikakoneiden lisäksi muita esilletulleita aikamatkustuskeinoja ovatkin olleet aikamatkustus maailmankaikkeuden ominaisuutena, energiapurkaukset ja psyykkiset kyvyt.

Vähemmän pohdiskelevissa aikamatkustustarinoissa matkoja usein käytetään vain keinona saada nykyaikainen hahmo menneisiin aikoihin ihmetystä herättämään. Esimerkkinä tästä L. Sprague De Campin Lest Darkness Fall, jossa argeologi joutuu Rooman valtakunnan viimeisiin hetkiin.

Fantasiassa aikamatkustusta on käytetty esimerkiksi Dragonlance-, Discworld- ja Pernin lohikäärmeritarit- kirjasarjoissa. Kiekkomaailmassa teemoja ovat ajan rikkoutuminen ja varastaminen; Pernin lohikäärmeratsastajat siirtyvät ajassa ratsujensa avulla.

Päiväni murmelina -tyyliset aikasilmukat taas ovat hyvin suosittuja scifistisissä TV-sarjoissa.


Mafiassa mainittuja:
====================

Kirjoja

- Klassikko:
  * H.G. Wells: The Time Machine (Aikakone)
- Toinen vanha:
  * Mark Twain: A Connecticut Yankee at King Arthur's Court (Jenkki kuningas Arthurin hovissa)
- Aikapoliisitoimintaa:
  * Robert Silverbarg: Up the Line
  * Isaac Asimov: The End of Eternity (Ikuisuuden loppu)
  * Poul Anderson: Time Patrolman
- Vaihtoehtohistoriat
  * Philip K. Dick: The Man in the High Castle (Oraakkelin kirja)
  * L. Sprague de Camp: The Wheels of If
- Ajan kääntyminen
  * Philip K. Dick: Counter-Clock World (Haudasta kohtuun)
- Muuta aikamatkustuskirjallisuutta
  * Gregory Bonford: Timescape
  * Brian Aldiss: An Age
  * C. L. Moore: Vintage Season
  * Andrew M. Stephenson: The Wall of Years
  * Robert Heinlein: The Door into Summer
  * Joe Haldeman: The Forever War (Loputon sota)
  * Connie Willis: Doomsday Book (Tuomiopäivän kirja)
  * L. Sprague De Camp: Lest Darkness Fall
- Aikamatkailu yhtenä tarinanosana muiden joukossa
  * Dragonlance
  * Discworld
  * Anne McCaffrey: Lohikäärmeratsastajat

Ari Seppi

Muutama tarkennus

Aldissin "An Age" EI OLE SE KIRJA missä tämä turisminovelli on, sen lähde on Aldissin toimittama kokoomateos "Let's Go to Golgotha", ja niminovelli siinä on Garry Kilworthin kirjoittama. Taisin vain pikaisesti viitata Aldissiin toimittajana, ja etten muistanut kenen novelli oli. Nyt tarkistin. Kirja "An Age" on toisenlaista aikamatkailua, psyykkiseen perustuvaa, ja siinä itse asiassa ajan suunta on päinvastainen kuin millaisena sen näemme. (Sanoma: kaikk menee ain huonommaks.)

En tiedä onko ensimmäinen, mutta muita en ole huomannut joita asia edes askarruttaisi. Yleensä sen kuin liikutaan ajassa ja paikka ikäänkuin pysyy mukana, ei aseteta kysymystä fysiikan ajan ja paikan yhteydestä. Benford siis lähtee siitä että vain takyonien kantama informaatio voi 'siirtyä' ajassa, oikeastaan olla riippumatonta ajasta, mutta silloin lähettäjän on laskettava missä kohden galaksia vastaanottaja eli aurinkokuntamme ja Maa aikoinaan oli.


Liisa Rantalaiho