SPEKTRE

Mafiailta 10.5.2005, teemana Arthur-legendat

Koska mainio kirjurimme Ari ei ollut paikalla viime mafiaillassa, yritän nyt minä vuorostani raportoida illan puheenaiheista. Lopussa myös tietoa Spektren tulevasta ohjelmasta.

Kuningas Arthurista kuuntelemaan ja keskustelemaan saapui kaikkiaan kymmenen ihmistä. Pyöreää pöytää ei saatu aikaiseksi, vaikka se olisi sopinut teemaan, mutta hyvin keskustelu sujui Fallsin kabinetin neliskanttisten pöytienkin äärestä.

Elisa Wiik piti mainion alustuksen, jossa esiteltiin laajasti sekä myyttistä että historiallista Arthuria. Nykykäsityksen mukaan Arthur ei ollut kuningas vaan kelttien sotapäällikkö, joka onnistui vähäksi aikaa lyömään takaisin Englantiin pyrkineet saksit 500-luvulla. Vanhimmat aikalaislähteet eivät kuitenkaan mainitse Arthuria, vaan hänet mainitaan nimeltä ensi kerran vasta 800-luvulla munkki Nenniuksen kirjoittamassa Historia Brittonum -teoksessa. Mahdollinen selitys tähän on, että Arthur oli pakana, eivätkä kronikoinnista vastanneet kristityt munkit halunneet ylistää hänen nimeään.

Tämän jälkeen Arthur mainitaan useammassakin lähteessä. Arthurin tarinaan liittyi vähitellen yhä uusia vaikutteita kelttimytologiasta sekä myös irlantilaisista taruista. Nämä sekalaiset tarinat kokosi yhtenäiseksi kertomukseksi lopulta vuonna 1133 kirkonmies Geoffrey Monmouthilainen, jota voidaan pitää Arthurin sankarimyytin luojana. Silloin elettiin jo sydänkeskiaikaa, joten Geoffreyn tulkinta tapahtuneista oli täynnä anakronismeja, ja useimmat tarinaan liittyvät romanssit ja juonittelut tulivat mukaan kuvaan vasta silloin. Hänen versionsa loi kuitenkin pohjan niille Arthur-tarinoille, jotka nykyisinkin parhaiten tunnetaan.

Sen jälkeen siirryttiin puhumaan Arthur-kirjallisuudesta. Tunnetuin ja luetuin Arthur-kirja taisi läsnäolijoiden keskuudessa olla Marion Zimmer Bradleyn Avalonin usvat, joka kertoo koko Arthurin tarinan naishahmojen näkökulmasta. Myös Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjassa on Arthurin legenda vahvasti mukana. Muutkin naiskirjailijat ovat käsitelleet aihetta. Mainittuja nimiä olivat ainakin Mary Stewart, Kathleen Herbert, Nancy McKenzie ja Diana L. Paxon.

Miespuolisten kirjailijoiden teoksista mainittiin etenkin Bernard Cornwellin Talvikuningas, joka on ehkä historiallisesti uskottavin Arthur-tarina. Sen jatko-osia ei valitettavasti ole suomennettu. Myös John Steinbeckin, Roger Zelaznyn, John Christopherin ja Robert Holdstockin muisteltiin käsitelleen Arthurin legendaa. Poikkeavasti tarustoa käsitellään Mark Twainin Jenkki kuningas Arthurin hovissa -romaanissa. Merlin esiintyy C.S. Lewisin Piinatussa planeetassa. Jopa tämän hetken hittikirjassa DaVinci -koodi etsitään pyhää graalia.

Yksi tunnetuimmista Arthurin legendaan pohjautuvista fantasiakirjoista on T.S. Whiten Once and future king, jota on kutsuttu jopa parhaaksi Arthur-romaaniksi. Kuitenkaan ne paikallaolijat, jotka olivat lukeneet teoksen, eivät antaneet siitä kovinkaan mairittelevia lausuntoja. En muista, mainitsiko kukaan Kevin Crossley-Hollandin uudehkoa Arthur-trilogiaa, jossa Arthurin tarinaa tarkastellaan 1100-luvulla eläneen toisen Arthurin näkökulmasta, mutta ainakin se olisi ollut syytä mainita.

Myös Arthur-sarjakuvia käsiteltiin. Kaikkein realistisin historiallinen sarjakuva Arthurista tuntuu yllättäen olevan Don Rosan tarina Ankka kuningas Arthurin hovissa, jossa Aku sisarenpoikineen joutuu Pelle Pelottoman mukana 500-luvun Englantiin ja kohtaa Arturios-nimisen vähäpätöisen heimopäällikön. Arthurin tarinoista tulevaisuudessa kertoo Mike W. Barrin Camelot 3000.

Vielä puhuttiin Arthur-elokuvista. Tunnetuin ja katsotuin oli varmastikin Monty Pythonin Holy Grail. Ehkä arvostetuin on kuitenkin John Boormanin ohjaama Excalibur - Sankarin miekka. Sliipattu Lancelot - Ensimmäinen ritari sai aika ristiriitaisia kommentteja, ja positiivisin lausunto, mikä koski viimevuotista Antoine Fuquan "historiallisesti realistista" Arthur-elokuvaa oli, että se olisi voinut olla kohtuullinen elokuva, mikäli sitä ei olisi yritettykään liittää Arthurin legendaan. Lisäksi mainittiin Disney-filmi Miekka kivessä. Arthur-legenda oli vahvasti mukana myös kolmannessa Indiana Jones -filmissä sekä yhdessä Babylon 5:n kolmannen kauden jaksossa. Muitakin filmejä kyllä muisteltiin olevan, mutta niiden herättämät muistikuvat olivat aika vajaita.

Yhtä kaikki Arthurin todettiin olleen varsin vaikuttava persoona, koska vielä vuosisatojen päästäkin hänen vihollisensa kunnioittavat ja ylistävät hänen nimeään.

Arthur-legendasta voi myös lukea Leena Peltosen artikkelista osoitteessa http://www.aikakone.org/leena/camelot.htm. Mainitsemisen arvoinen on myös Hal Fosterin Prince Valiant eli Prinssi Rohkea -sarjakuva, joka on loppujen lopuksi varsin historiallinen.


Erkka Leppänen