SPEKTRE

Mafiailta 8.2.2005, teemana Tietokoneet

Tietokoneet kiinnostivat aikaisempia aiheita vähemmän tai spektreläisillä oli päällekäistä menoa, mutta kyllä kymmenelläkin hengellä saatiin tietokoneista asiaa irti. Jo alussa rajattiin robotit pois keskustelusta: tietokoneitahan niidenkin sisällä on, mutta epäroboteissakin riitti Liftarin Eddiestä Paranoian Tietokoneeseen.

Yleisimpiä tietokoneteemoja on yliviisaiden tekoälyjen kääntyminen ihmisiä vastaan. Ensimmäisenä mainittiin Terminator-elokuvien Skynet ja joku tuleva elokuvakin kertoo kuulemma samasta aiheesta. Jo 1970 tehdyssä Colossus: The Forbin Project -elokuvassa USA:n ja Neuvostoliiton puolustustietokoneet päättivät yhdessä kaapata vallan. Wargamesin tietokone halusi vain aloittaa ydinsodan.

Vihamielistä tekoälyä löytyy myös Fred Saberhagenin Berserker-sarjasta, jossa vihainen ulkoavaruudesta tullut automatisoitu alus haluaa tuhota elämän Maapallolta.

Tekoälyt ovat usemmiten hyvin älykkäitä ja kärsivätkin harvoin itsetunto-ongelmista: Hyperionissa ihmisruumista haluava Technocore havittelee jumalasemaa. Lisäksi muistettiin eräs novelli jossa supertietokoneelta kysyttiin Jumalan olemassaolosta. Vastaus oli: "nyt on". (Kyseessä saattoi olla Frdric Brownin novelli "Answer", tai sitten Isaac Asimovin "The Last Question") Banksillakin tietokone loi maailmankaikkeuden.

Yleisesti ottaen vanhojen scifitarinoiden tietokoneet vanhenevat nopeasti. Huoneenkokoisten koneiden aikana scifikirjailijat usein olettivat myös tulevaisuuden koneet jättimäisiksi, ja reikäkorttikoneet pitkälle tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa ovat lähinnä huvittavia. Poikkeuksen isojen koneiden keskellä muodostaa jo 50-luvun Asimov ja Säätiöiden Terminus-planeetta mikrotietokoneineen. Yleisesti ottaen nopeiten vanhenevat sellaiset scifitarinat, joissa tietokoneiden suorituskykyä kuvaillaan nykymittayksiköillä; toisaalta myös liian omanlaisten juttujen keksiminen saattaa vaikuttaa naurettavalta.

Hyvällä tavalla omalaatuisia tietokoneita löytyy esimerkiksi Banksilta: Tietokoneet ovat mieliä, joihin otetaan yhteys käsiterminaaleilla; tähystä tuulenpuolta -kirjasta löytyy planeetankokoinen tietokonemöhkäle. Lemiltä taas omalaatuisesti ei tietokoneita juuri löydy, mutta keksijät keksivät niitä.

Fantasian tietokoneista keksittiin lähinnä Pratchettin Discword-sarjan Hex joulupukkiuskoineen ja toimintaa parantavine bugeineen sekä druidien tietokoneet. Artemis Fowlistakin löytyy keijuilta tietokoneita. Nykyaikaan sijoittuvasta fantasiasta toki löytyy sivulauseista tietokoneita, mutta nuo lienivät ne mieleenpainuneimmat.

Bugittomia eivät melkein täydelliset tekoälyt useinkaan ole, esimerkkinä vaikkapa HALin toimintahäiriö. Oh my Goddess! -mangassa jumalat toimivat bugien metsästäjinä.

Melkein kaikki scifitietokoneet ovat viimeistään Neuromancerista lähtien olleet tekoälykkäitä, usein persoonallisuuksiakin. Nämä persoonat ovat puheensa perusteella yleensä naisia (poikkeuksena HAL), koska naisen ääni on miestä selvempi. Babylon 5:ssä persoonallinen tekoäly kyllä oli mukana tietokoneessa, mutta se jätettiin käyttöönottamatta.

Lähes poikkeuksetta merkittävässä asemassa olevat tietokoneet vikaantuvat, esimerkkinä Heinleinin Kuu on julman tietokonepersoonallisuus. Pohlilla tietokoneisiin ladataan persoonallisuutta siirtämällä niihin kuolleiden persoonia. Persoonat voidaan karkeasti jakaa pahiksiin, neutraaleihin sekä ystävällisiin tekoälyihin. Neutraalit tietokoneet tosin yleensä ovat persoonattomia.

Kun tekoälyistä tulee persoonallisuuksia, ne tietenkin voivat myös tehdä itsemurhia. Esimerkkejä löytyy vaikkapa Banksilta ja Pern-kirjoissa tietokone päättää, että sen on parasta sammuttaa persoonallisuutensa.

Syvä-äly 2:n innoittamina keskusteltiin myös, tarvitseeko tekoälyn olla osa tietokonetta, vai voisiko se olla jotenkin koneesta irrallaan. Tekoäly ilman konetta on kuitenkin elämää eikä keinotekoista.

Tietoverkkoesimerkit löydettiin Clarkelta: Paratiisin suihkulähteissä on internettyylinen tietoverkko ja Tuuli auringosta -novellikokoelmasta löytyy novelli, jossa puhelinverkko muuttuu tietoiseksi ja ryhtyy häijyilemään. Toisessa, nimeämättä jääneessä, tarinassa itsensä yhteiskunnanulkopuolelle eristänyt hakkeri joutuu tietoiseksi muuttuneen tietoverkkon hyökkäysten kohteeksi. Liisa tutki mafian jälkeen tietoisten tietoverkkojen ensiesiintymistä ja päätyi 1970-luvulle: Algis Budryn Michaelmasissa TV-julkkis ohjailee uutisia verkottuvan tietokonekaverinsa avulla. Kyberpunk-esi-isä John Brunnerin The Shockwave Riderissa taas vapaustaistelija vastustaa tietokoneiden maailmanvaltaa.

Alkuperäisessä Star Trekissä tietokoneisiin ei juuri kiinnitetty huomiota: yhdessä jaksossa oli puolustustekoäly, mutta siihen se jäi. Uudemmassa sarjassa tietokone tuli enemmän esiin, mikä oikeastaan tarkoitti käyttöliittymän huonontumista (aikaisemmin kaikki oli vaan tapahtunut halutulla tavalla, nyt piti räplätä konetta). Muista scifistisistä käyttöliittymistä puhuttaessa mainittiin ensimmäisenä The Legend of the Rangers -TV-sarjan liikunnallinen ammuskelukäyttöliittymä. Vähemmän liikunnallisesti Minority Reportin käyttöliittymä vaati vain käsien heiluttelua. Vanhojen sarjojen käyttöliittymät vanhenevat auttamattoman nopeasti, Galactican vektorigrafiikka esimerkkinä tästä.

Loppupuolella oli aiheena toteutuneet ja toteuttamiskelpoiset scifivisiot. Puhekäyttöliittymät jo osittain toimivina ovat lähempänä todellisuutta ja myös hermoyhteyskäyttöliittymien arveltiin olevan tulossa, mielummin lähiverkkona, ettei tarvita Matrix-tyylisiä putkia. Nanoteknologiakaan ei vanhentunut.

Ja Shodankin käväisi lopussa, se siis on kuuluisa tietokonepelipahis.

Maaliskuun aiheeksi siis päätettiin kuningas Arthurin legendat, tai alustajan puutteessa kääpiöt ja haltiat.

Mafiassa mainittuja

  • Omalaatuisia tietokoneita:
    • Isaac Asimov: Foundation (Säätiö) -sarja
    • Iain M. Banks: Look to Windward (Tähystä tuulenpuolta)
    • Douglas Adams: The Hitchhiker's Guide to the Galaxy (Linnunradan käsikirja liftareille)
  • Vikaatuvia ja itsemurhan suorittavia tietokoneita
    • Robert A. Heinlein: The Moon Is a Harsh Mistress (Kuu on julma)
    • Anne McCaffery: Pern-sarja
  • Vihamielisiä tekoälyjä
    • Fred Saberhagen: Berserker-sarja
    • Terminator -elokuvat
    • Colossus: The Forbin Project -elokuva
    • System Shock -pelit
  • Tietoverkkoja
    • Arthur C. Clarke: The Fountains of Paradise (Paratiisin suihkulähteet)
    • Arthur C. Clarke: Tuuli auringosta -novellikokoelma
    • Algis Budry: Michaelmas
    • John Brunner: The Shockwave Rider
  • Liikunnallisia käyttöliittymiä
    • The Lengend of the Rangers -sarjan pilotti
    • Minority report (ainakin elokuvassa, kaipa kirjassakin)
  • Muuta
    • Isaac Asimovin The Last Question
    • Frdric Brown: Answer

Ari Seppi